Aurajoen rannalla

Kävimme vielä aamusta ihailemassa Aurajoen rannalle pysäköityjä aluksia.  Ilma suosi Turkua ja aurinko paistoi täydeltä taivaalta.  Alukset alkoivat pikkuhiljaa tehdä lähtövalmisteluja, ja mastoissa keikkui miehistön jäseniä niin, että heikoimpia (minua) huimasi. Viimeiset seilorit kipittivät aluksiin Salen kassien kanssa 😉

IMG_3226

Kuvituksena hieman leikkiä kännykän kuvankäsittelyohjelman Prisman kanssa. Välillä sinne tulee omaan makuun sopivia filttereitä. Näistäkin voisi miettiä taulukollaasia lastenhuoneeseen….

 

Mainokset

Maakrapu joella

Rakastan asua Turun läheisyydessä. Täällä on valtavasti kaikkea mielenkiintoisia tapahtumia. Viikko sitten olin aivan varma haluavani aloittaa uran ritarina. Olkoonkin, että olen ratsastanut hevosella vain kerran elämässäni (saman verran kuin ponilla, aasilla ja kamelilla) ja arvostan käytännöllistä pukeutumista. Haarniska jäänee tästä kriteeristä aika kauaksi….

Tällä viikolla olen ihaillut Tall Ship Races 2017 aluksia, ja niiden pohjattoman ketterää miehistöä. Toinen toistaan korkeammalla, Aurajoen yllä killui ihmisiä, jotka tuntuivat suorastaan liitävän ja uhmaavan painovoimaa. Itselläni on taipumusta luonnon lakeja uhmaavaan kömpelyyteen, joten puristin rystyset valkoisena portaiden köysiä. Ja laivat sentään olivat tukevasti parkkeerattuna joen rantaan. Ilman merenkäyntiä.IMG_5580

Käytössä kuluneella viikolla valmistunut mekko. Sovellettu Suuri Käsityölehden 4/2017 kimonon ohjeesta. Mekko on malliltaan todella käytännöllinen, sillä taskuihin saa mahtumaan yhtä sun toista.  Jalassa lenkkarit, jotka tulivat tasapainotellessa tarpeeseen…

Huomenissa varmaan vielä uudestaan tutkailemaan heräileviä aluksia, ja toivottamaan onnea kisassa….

Kukkia ja kesäpäiviä

Äitikin tarvitsee välillä uusia vaatteita, vai tarvitseeko? Valtaosa vaatevarastostani on hankittu ajalta ennen lapsen syntymää. Minulla on 6 H& M t-paitaa (kahta eri väriä) jotka olleet käytössä päivittäin jo yli vuoden. Jostain taitaa pukiessa mennä jo sormetkin läpi. Suomalaiseen kulttuuriin kuulunee kuitenkin kautta-aikojen erilaiset turhaspurotyyliset verkkopaidat, joten paidoilla on menty tyytyväisenä.

Nyt kaipasin kuitenkin jotain uutta. Pinterestiä selatessani törmäsin Lekalan kaavoihin. Eräs ihana paidan kaava sattui vielä olemaan ilmainen. Kaavat olisi saanut omiin mittoihin muokattuna, mutta mittanauhan puuttuessa tilasin valmiilla mitoilla. Kaapissa sattui vielä olemaan Eurokankaan palaihmeitä, joten fullsizeoutput_1afe

 

Vinkkejä hoikan vauvan kestovaipatukseen

Aloitin kestovaippailun sattuman kautta. Pohdimme asioita, joissa voisimme säästää jotta voisin olla mahdollisimman pitkään kotona. Sain myös ystävän kautta edullisesti erän kestovaippoja auttamaan alkuun kestovaippailu-uraamme. Vauvamme ei ole ollut helpoimmasta päästä vaipatettavia hoikan ruumiinrakenteensa vuoksi, siksi koostan vinkkejä, jotka ovat toimineet meillä.

  1. Tarrasäädettävät vaipat ovat olleet näppärät. Tarra ei ole niin nätti, ja kärsii pesussa enemmän mutta on kaikista helpoin säätää hoikan varren ympärille tiukasti. Tarravaippa on myös helpompi laittaa liikkumaan pyrkivälle vauvalle.
  2. Jos tarravaippa kuitenkin ahdistaa esteettistä silmää, niin sitten on ollut apua vaipoista joissa on reilusti neppareita joilla voi säätää korkeutta. Tässä on hyötyä ollut ns. sivunapeista joilla saa säädettyä lahkeet reisien ympärille tiiviisti.
  3. Olen itse kokenut ohuet imupaketit tehokkaammaksi, vaikka se tarkoittaisi lyhyempää vaihtoväliä. Olen yhdistänyt mikrokuituimua ohueen bambutaitokseen, ja tämä on meillä hyvin toiminut. Paksumpi imukerros hankaloittaa vaipan istuvuutta reisien alueella.
  4. Jos mahdollista, eli vauva on suopea on hyvä varmistaa vaipan istuvuus vielä koukistamalla vauvan jalat vatsan päälle. Tästä näkee vielä vaipan istuvuuden reisien ympärillä.
  5. Meillä on toiminut paremmin ns. ikään ja kokoon sopivat vaipat. Koko vaippaiän vaipat vaativat enemmän säätöä ja tuntuvat jäävän aina jostain kohtaa löysäksi.

Siinä vinkkini hoikan vauvan kestovaipatukseen. Jos on muita ajatuksia, niin saa ehdottomasti laittaa kommenttia! =)

Höpsähtäminen…

Se tunne kun kuulee läheisen ihmisen odottavan vauvaa. Sitä ei oikein ymmärräkään sitä helmeilevää riemua mikä patoutuu rinnan alle. Ennen omaa lasta läheisten vauvauutiset olivat odotettuja, ja iloittuja ja todella rakkaita, mutta vasta oman lapsen myötä on uutisiin reagoiminen lähtenyt täysin lapasesta.

Kuulin tämän Suuren uutisen kahvilassa. Uutisen kuuleminen aiheutti välittömän riemun joka tarttui välittömästi myös omaan vauvaani. Ympärillä olevat ihmiset kääntyivät katsomaan ihmisjoukkoa, jonka nauru ja iloinen kikatus kaikui pitkin kahvilaa ja käytäviä. Ihana pieni salaisuus, ja riemu joka pääsee pulppuamaan ja leviämään ympäristöön. Kikatimme vauvan kanssa onnellisena koko sen päivän.

Nyt vain odotamme, odotamme ja toivomme. Säkenöivää iloa ja palavaa rakkautta. Ja tietenkin paljon vauvan tuoksua ja tuhinaa.

Vauvojen ja isovanhempien erityinen suhde

Uskallan väittää kuuluvani joulupukin lähipiiriin. Niin sujuvasti oli kaikista tärkeimpiä joululahjatoiveitani kuunneltu. Sain lahjaksi pyjamahousut, villasukkia ja aikaa kaikista rakkaimpien kanssa.

Ollessani kotipuolessa käymässä pääsin havaitsemaan erityistä keskusteluyhteyttä, joka muodostuu vain isovanhempien ja vauvojen välille. Omasta keskusteluyhteydestäni ei vuosien vieressä ole jäännyt muistikuvaa. Välillä jopa tuntui, että isovanhemmat lukevat vauvan tarinointia ja jutustelua ihan eri korvilla, kuin päivittäin juttua kuuntelevat vanhemmat.

Makasinkin yön tunteina retkisängyssä. Ilma oli niin kuuma, että useimpien maiden saunat kalpenisivat kateudesta. Sänky oli hyvin jousitettu, valmis ampumaan nukutettavan vauvan kohti kirjahyllyä, vaikkei vauva edes osaa vielä lukea. Vauva heräili neljän aikaan katsomaan parvekkeella kirkkaina loistavia jouluvaloja ja alkoi innoissaan kertomaan tarinoitaan ja kutsumaan äitiään aamupuuhille. Ulkona loistaa niin kirkkaasti, täytyy varmasti olla aamu jo.

Äiti ei kuunnellut vauvan juttua alkuunkaan, vaan yritti sitkeästi puhua aamun valokajon vaan johtuvan käsitteestä ”mummin jouluvalot” vaikka selvästikin jo sarastaa. Mummi kuitenkin kuuli vauvan huomenen toivotukset, tullen itsekin tervehtimään saapuvaa aamua. Äiti jäi väittelyssä häviölle, keräsi murtuneena silmäpussinsa ja lähti tervehtimään kahvinkeitintä ja tuntien kuluessa oikeastikin valkenevaa päivää.